BattleBlock Theater

"Betrayed by Mr. Hatty!"




Kehittäjä(t): The Behemoth, Big Timber Studio
Julkaisija(t): Microsoft Studios, The Behemoth
Pelattu alustalla: Xbox 360
Muut alustat: Microsoft Windows, Linux

Mikä on taustahistoriani tämän pelin kanssa? Minulla ei ole lainkaan taustahistoriaa tämän pelin kanssa. Peli tuli ilmaiseksi Xbox Live Arcadeen Heinäkuussa tänä vuonna ja, vaikka en useimpia ilmaisia pelejä ole ladannut, latasin tämän pelin ja kokeilin sitä. En tainut ensin pitää pelistä erityisen paljon, joten peli jäi Elokuuhun asti vain Arcadeen kitumaan. Elokuussa, alettuani vihdoin Achievement Metsästäjäksi, alkamalla vihdoin keräämään Gamerscorea, minun piti mennä tämä peli läpi, sillä vain että tämän pelin menisi läpi, tulisi helppoja Achievementtejä. Kiinnyin peliin, ja tavallaan aloin miettimään sitä että onko tämä platformer vai puzzle peli?

Tarina
Jos joku on pelanut tätä peliä, kerro miten voin parhaiten kuvailla tätä tarinaa?

Peli alkaa laivalla S.S. Friendship kun sinä, aivan oikein: sinä, ja sinun paras ystäväsi Hatty Hattington ja useimmat ystäväsi on lomalla tai jotain ja te törmäätte saareen ja laivan ryhmä katoaa. Sinä heräät ja menet suojaan jonkin sortin teatteriin. Kaikkea tätä tarinaa juontaa hahmo nimeltään... hm, Juontaja? Juontajalle ei anneta nimeä koko pelin aikana, joten oletetaan että hänen nimi on Juontaja.

Se paljastuu että koko S.S. Friendshipin ryhmää pitää vankina kissat, Hatty Hattington olemalla heidän uusi ilmeinen johtaja. Pelaaja vapautetaan hänen sellistä, minne hän joutui, ja joutuu vaarallisiin kuolettaviin peleihin. Kissat, ketkä pakottavat vangit kuolettaviin teatteri esiintymisiin, katsovat omaksi ilokseen pelaajan taistelua selviytymistä kohti. Hatty työskentelee kissoille ja pelaajaa vastaan.

Nyt kun melko paljon Wikipedia osuus on ohi, tarina on hauska. Se on hyvin hauska, vaikka en tajua siitä mitään ja minun piti pelin jälkeen katsoa koko tarina Wikipediasta. Se on vain hauska tämän Juontajan takia, sillä tämä Juontaja saa kuullostamaan pelin musikaaliselta oopperalta. Mutta harkittuna että tämä on platform peli (kai?), tarina tämän sortin pelissä ei todella ole tärkeätä, mutta silti arvostettavaa että he edes pistivät tarinan, oli se sitten hyvin outo tai hauska.

Pelituntuma
Pelituntuma oli alussa hauskaa, mutta mitä enemmän loppua kohti pelissä mentiin, siitä tuli hyvin ärsyttävää. Enkä tarkoita sitä että "omg, vihaan haastetta, ja en osaa platform pelejä", vaan tarkotan sitä pelistä alkaa tulemaan yhtäkkiä puzzle peli. Mitä tapahtui, peli? Miltä sinusta tuntuisi jos Super Mario Bros. 3 pelin lopussa yhtäkkiä sinä leikkisit Tetris palikoilla? Siltä minusta tuntui, platform osuus ei todellakaan ollut yhtään vaikempaa pelin lopussa, vaan pikemminkin niin sanotusta platform pelistä tuli puzzle peli.

Vihaanko puzzle pelejä? En. Mutta sama juttu kuin esim. Resident Evil, kauhusta yhtäkkiä toimintaan, pitämällä aivan vähän kauhua mukana. Sama tapahtui pelin BattleBlock Theater kanssa. Jos tulisi BattleBlock Theater 2, se pikemminkin voisi yhtä hyvin olla puzzle peli, sillä siksi tämä peli muuttui hyvin lopussa. Tämä voi olla mielipide jota tämän pelin pelaajat eivät välttämättä tykkää lukea, tai kuulla, tai edes tajua, mutta omasta henkilökohtaisesta mielipiteestäni, tämä peli meni sadistiseksi puzzlejen kanssa. Se oli enemmänkin pelin loppua kohden sitä että tee jonkin sortin puzzle nopeasti, sillä peli yritti edelleen pitää itsessään sen platform fiiliksen, ja se että sekoitat platform ja puzzle pelin minulle samanaikaisesti ei tuntunut erityisen kivalle. Sama asia kuin matikassa yrittäisit ratkoa jonkin sortin ison laskun 10 sekunnissa, siinä ei ole eroa, sillä tässä pelissä sinun piti ratkoa puzzle nopeasti tai kuolet ja joudut tekemään sen uusiksi. Se on vaikea selittää.

Älä sekoita kahta genreä mitkä ei tunnu sopivan yhteen. Kaipa siitä voisi antaa huudahduksen että ainakin he yrittivät jotain mitä ei luultavasti useat pelit tee.

Moninpeli
Tästä voin surullisesti sanoa että en paljoa kokenut moninpeliä, syynä olemalla se että ketään kavereistani ei oikeastaan pelanut tätä, eikä ns. matchmakingistä oikeen löytynytkään pelaajia.

Kuitenkin, löysin yhden pelaajan ja moninpelin perusteella mitä itse kokesin, tämä peli on todellakin yksi niistä peleistä joka sinun täytyy kokea kaverisi kanssa eikä yksinäsi. Tajuttuani tämän, poistin tämän pelin kovalevyltäni, en sen takia että minulla ei olisi kavereita, vaan sen takia että minulla ei ole kavereita ketä kiinnostaa pelata tätä peliä. Suurinosa kavereistani pelaa joko GTA:ta, Destinyä tai jotain muuta nykyaikeisempaa peliä, eikä jotain sen sorttista peliä joka muistuttaa hiukkasen retroa. Tottakai tämän retrouden edelleen pilaa se puzzle+platform sekoitus.

En tiedä myös paljoa moninpeli osuudesta. Ilmeisesti peli sisältää aivan jotain pelaaja ja pelaaja vastaan pelaaja ja pelaaja matseja, ja olisin todella tykännyt koittaa niitä, mutta olin saanut tarpeekseni BattleBlock Theaterista koska pelasin sitä tunteja per päivä saadakseni vain achievementtejä siitä. Joten tämä osa tätä arvostelua myönteisesti on tehty todella huonosti. Mutta hei, kiitos että luit sen kuitenkin.

Visuaali
Nyt kun itseasiassa päästään tähän osioon arvostelussa, aloin miettimään sitä että pelissä ei todellakaan ole mitenkään erityinen visuaali. Minulla ei ole mitään mikä olisi jäänyt mieleen, verrattuna peleihin kuten Super Meat Boy tai jopa Monaco (Monaco, joka on muuten huonompi peli kaikki kaikkisesti), tai jopa peli kuten Ghost 'n Goblins, mikä on 1980-luvulta.

Se on huono merkki jos 80-luvun NES pelissä on muistettavammat grafiikat kuin nykyajan pelissä. Tottakai odotan jotain parempaa peliltä joka tuli vuonna 2013. Surullisesti, vaikka haluaisin sanoa visuaalia hyviksi, visuaaleissa ei todella ole mitään mikä saa minut muistamaan tämän pelin parin vuoden päästä. Be damned.

Ääni

Pelin ehdoton paras osuus on musiikki. Jos voisin vain kuvailla pelin musiikkia, kuvailisin sitä uskomattomilla sanoilla joilla voisin. Pelissä ei ole kovin montaa eri musiikkia, mutta aina kun tulee kenttä jossa on aika, musiikki menee tälläiseksi perkelen loistavuudeksi. Nyt, vaikka se onkin todella loistava musiikki, jos pääset jonkun kentän tälläiseen extra paikkaan, joka on salassa joissakin kentissä, sieltä löydät kaikkien aikojen parhaimman musiikin, musiikin jota muuten Juontaja taitaa laulaa jos muistan oikein.

Tämä peli on todella hankkimisien, suo anteeksi, kuuntelemisen arvoinen. Jos haluat loistavaa kuunneltavaa koko päiväksi, voit jopa ostaa tämän pelin. Mitä itse ääniin ääniin tulee? Ei mitään erityistä. Ei mitään positiivista, neutraalista tai negatiivista sanottavaa. Musiikki kuitenkin on täysi positiivista.

Loppujen Loppu

Haluatko loistavan moninpeli musiikki pelin? Hanki se! Minä todella tarkoitan sitä, hanki se!

Jos haluat tapattaa itsesi ja haluat jotain ei-niin-yksinkertaista, pelaa tätä yksin ja hei, pelaa vaikka Nightmare vaikeusasteella, sillä silloin pelissä ei ole edes checkpointteja.

Siihen peli menee että jos sinulla on kaveri ketä pelaa tätä/kenen kanssa pelata tätä, sitten se on hankkimisen arvoinen. Tottakai, voisin jopa sanoa tätä peliä ostettavan arvoiseksi musiikin takia, mutta mene kuuntelemaan koko soundtrack vai YouTubesta. Se musiikki, niin korvien tyydytystä.

5/10