The Walking Dead: Season Two - Season Finale: No Going Back
"Who will you become?"
Jotta voin paremmin puhua Episoden tapahtumista, tämä sisältää juonipaljastuksia aijemmista Episodeista.
Kehittäjät(t): TellTale Games
Julkaisija(t): TellTale Games
Pelattu alustalla: PlayStation 3
Joten varmistaakseni tämän asian, tämä koskee Episode 5:sta sekä Seasonia kokonaisuudessa. Pelasin The Walking Dead: Season Two - Episode 5: No Going Back Episoden eilen kun kirjoitan tätä tekstiä, ja en voinnut olla puhumatta tästä Episodesta kavereilleni tai edes itselleni, sillä mielestäni tämä Episode oli sitä mitä leffat ei todellakaan nykyään ole, tai edes TV-sarja. TV-sarja tai sarjis ei voi saada sinulta tälläisiä tunteita pintaan, sillä niissä et ole se hahmo, et ole se ketä antaa omaa mielipidettään, vaan käsikirjoittajat.
Tutustuin ensimmäiseen The Walking Dead Seasoniin kun ystäväni latasi demon siitä, ja nauroin miltä peli ja hahmo Lee näytti; en nähnyt, kuullut tai koskenut peliin luultavasti yli vuoteen kunnes näin pelistä Let's Playn YouTubessa ja ostin pelin itse, ja älysin pelin loistavuuden. Luonnollisesti, minua todella jännitti Season Two, mutta sen sijaan sain pettymystä pettymyksen jälkeen, kunnes Carver esiteltiin. Carver oli ensimmäinen hahmo koko pelissä missä vaiheessa saatiin selville Episode 5:n motto, "ketä sinusta tulee?" Jäitkö katsomaan Carverin kuolemaa, vai et? Oletko kuin Carver, vai et? Mielestäni, Episode 3:sta lähtien, Season Two vahvistui 6-7:n numerosta 8-10:n numeroon, mikä oli suuri muutos. Carverin kautta sait selville, onko sinulla todella sisua olla tässä maailmassa. Mieti sitä, onko? Onko sinusta tarpeeksi sisua ajatella koko ryhmän parasta, vai ajatteletko vain hänen parasta ketä sillä hetkellä tarvitsee apua? Useimmilla oli se että he ajattelivat sitä että tämä henkilö pitää pelastaa [Sarah] eikä ajatellut sitä mikä olisi voinnut olla parasta koko ryhmälle.
Tarina
Episode 5: No Going Back alkaa siitä mihin Episode 4 jäi, ryhmä Venäläisiä alkaa ampumaan teidän ryhmää, ja te heitä. Sen enempää Episode 5:n juonta ei voi oikeastaan kuvata, sillä juonipaljastuksia en halua antaa. Voin puhua tietyistä vaiheista Episodea, kuitenkin. Tämä Episode todellakin sisältää, shokkia, petturuutta, jopa rauhallisen hetken, ja sydänpumppaavia valintoja missä luultavasti saat enemmän kuin sydänkohtauksen.
Kokonaisuudessa, voisin jopa sanoa että Season Two:lla ei ollut oikeastaan mitenkään erityistä tarinaa, vaan vaiheet siinä tarinassa oli kiinnostavia, hyvin kiinnostavia. Esim. tämä sisältää viisi eri loppua, mikä on todella harvinaista, joten yksi parhaimmista kommenteista mitä kuulin tästä Episodesta oli "This is no illusion of choice", merkkaamalla sitä että se minkä lopun saat, saa miettimään sitä että miten ihmeessä Season Three voi jatkua? Kaikilla voi olla eri loppu ja lopputulos, miten sinulla voi jatkua Season Three? Se on suuri kysymys, mutta sen kysymyksen voi ohittaakin jos otetaan uusi hahmo mukaan, mutta se on hyvin epätodennäköistä tässä vaiheessa.
Mutta mitä tulee tarinaan, kaikki ns. illuusion valinnat melkein kuin tulee oikeiksi valinnoiksi Episode 5:n vaiheissa, sillä riippuen siitä minkälainen suhde sinulla on johonkuhun ollut, tulee enemmän tai vähemmän vaikuttamaan Episode 5:en, tietääkseni. Oliko Clementinesi ystävällinen tietylle henkilölle? Jos ei, ja tämä henkilö on edelleen elossa, hän tulee kantamaan kaunaa ehdottomasti sinulle. No Going Back sai takaisin sen että valinnat ei pelkästään tunnu illuusiolta, aivan hahmojen sekä loppujen takia.
Pelissä oli sama asia kuin ensimmäisessä Seasonissa, ja joillekin luulen että se meni vain kyllästyttäväksi, sillä sehän on vain kyyneliä tulevaa draamaa, ja voi olla että et enää arvosta sitä niin paljon kuin aijemmin koska se ei voi tuntua sinulle huonommalta, mutta se on hyvin epätodennäköistä. Tämän takia, The Wolf Among Us saavutti sen juonen kanssa jotain paremmin kuin The Walking Dead; The Walking Dead on nyt kahdesti eri Seasonin kanssa saannut sinut yrittämään tunteelliselle puolelle, mutta The Wolf Among Us on todistanut että paras reaktio ei välttämättä ole tunteellinen puoli, vain myös se että saa pelaajan miettimään. Se on kaksipuoleinen leipä, tykkäätkö kummasta enemmän. Joten luulen että se että jotkut ihmiset ketkä ei tykkää toisennesta Seasonista on sen takia, että he vain eivät enää päässeet mukaan samalla tasolla kuin mitä ensimmäisessä Seasonissa, mutta itse pysyin yhä mukana ja en vain voi vihata tätä Seasonia niinkuin useimmat tuntuu vihaavan tai sanovan sitä "okeiksi."
Pelituntuma
Luulen että kaikki tietää sen että tässä ja The Wolf Among Us pelissä on paljon parempi pelituntuma kuin ensimmäisessä TWD Seasonissa tai jopa pelissä kuten Heavy Rain. En tiedä, voin saada vihaa tuosta Heavy Rain kommentista, mutta itse en pitänyt pelin Heavy Rain näppäimistä ja liikkuvuudesta ollenkaan. Toimintakohtaukset eivät olleet mitään lempikohtauksiani pelissä ja ne toimi paljon paremmin The Wolf Among Us:ssa, sillä pelkäsin aina tappavani itseni tai jonkun muun sen takia vain että pelin näppäimet toiminnan aikana tuntuivat jäisiltä. Jos tähtäsin asetta, tähtäys pinkosi toiselle puolelle ruutua, sillä tottakai nopeasti halusin kääntää tähtäystä nopeasti jos joku ystäväni olisi kuolemassa. Ehkä se että käytät nyrkkejä ja olet susi on paljon parempaa kuin se että käytät asetta? Melkein luulisin että se olisi helpompaa ampua päähän, mutta ehkä se olen vain minä.
Mitä se on sitä että pelissä on hyvät puolensa näppäimissä mutta myöskin paranneltavaa.
Visuaali
Rakastan tämän pelin visuaalia, yli kaiken. Pystyisin katsomaan Kenny ja hänen partaa tunteja ja tunteja sillä hän näyttää niin hienosti tehdyltä hahmolta. Olenko creepy? En tiedä. Toiset hahmot kuten Carlos, Nick, Luke ja Jane olivat mielestäni myös hyvin hienosti tehtyjä. Clementinen kanssa oli aikoja milloin ajattelin että ei näytä itseasialta niin hyvältä hahmolta kuin muut, mutta oppisin hänenkin tyylistä pitämään loppujen lopulta.
Itse maailma ja kaikki muu? Kaunista. Aivan pirullisen kaunista. Jos pelaat tätä, palaat sen jälkeen Season Oneen, huomaat eron helposti. Olen todella yllättynyt kuinka olen chel-shade mielipide minulla on muuttunut, alunperin en tykännyt siitä ollenkaan mielipide muuttunut rakastan sitä mielipiteeksi. The Walking Dead todistaa että et tarvitse HD, super ultra 3D ja HDDD Tripla ja 60D grafiikoita tehdäksestäsi pelistä hyvää (HUOM (erityisesti niille) Watch Dogs pelin vihaajat ja jotkut PC pelaajat!).
Ääni
Musiikki on loistavaa. Ääninäyttely on parempaa luokkaa kuin nykyajan piirretyt..... okei, kamala vertaus; nykyajan piirretyt ovat syvältä. Jokatapauksessa, ääninäyttely on yksi parhaimmista, ellei jopa henkilökohtaisesti parasta itselleni. Jos saat saman lopun kuin minä, sinulla on pakko tulla kyynel silmään ellet ole mikään hirviö kuten minä, sillä se loppu puhe siinä tapauksessa on aivan täynnä rakkautta. Yksi parhaimmista näyteltyistä kohista ikinä. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Musiikki? Älä edes aloita musiikin suhteen. Musiikki oli loistavaa ja sama juttu kuin The Wolf Among Us:n kanssa, voisin kuunnella pelin alkuvalikon musiikkia tunteja ja tunteja. Jokainen kohta pelissä missä oli musiikkia oli juuri sopivaa sille kohalle. En tiedä miten TellTale, mutta olette nyt saanneet kunnioitusta jokaisessa kohassa joten ei muuta kuin kertomaan loppu mielipide.
Loppujen loppu
En tiedä kehtaisinko jopa sanoa, mutta kai se on pakko sanoa että yksi kaikkien aikojen lempi peleistäni, ja se on melko hauskaa sillä onko pelaaminen pelkästään pelaamisesta enää? Ei ilmeisesti. Minä kai olen aina ollut iso tarina ihminen pelejen suhteen, joten ei muuta kuin bon apetit tai jotain tälle loistavalle matkalle. Nyt joudun odottamaan monta kuukautta tai jopa vuoden useimpien fanien kanssa sitä että uusi Season tulisi jälleen.
Yhtä paljon kuin ihmiset vihasi tätä Seasonia, niinkuin minäkin alussa, se saa minulta oman numeron joka kohdistuu omalta mielipiteeltäni, enkä välitä muiden arvosteluista tai mielipiteistä, sillä kunnioitan omaanikin. Joten tämä peli kokonaisuudessa saa...
9½/10
0 kommenttia:
Lähetä kommentti